TÄNÄÄÄN VOITTAMAAN KASINOLLE

Kun toimit nyt ja avaat pelitilin Nordicbetille, 

  • saat 600€ edestä bonuksia
  • lunastat 250 ilmaiskierrosta

Toimi näin:

1. Avaa pelitili TÄSTÄ.
2.
 Tee talletus ja lunasta ensimmäinen bonus
3. Voita ja nauti!

Laiskuus näivettää

Olen aina ollut aktiivinen ihminen omalla tavallani. Käytännön asioissa kuten käsitöissä, joukkuepeleissä ja askartelussa olen onneton tunari. Sen sijaan olen aina rakastanut lukemista, kirjoittamista ja ajattelua. Olen opiskellut yliopistossa melkoisen opintopistemäärän melko lyhyessä ajassa ja tehnyt siinä ohella ties mitä omaan alaani liittyviä freelance-töitä. En kuitenkaan ole rasittunut, vaikka sen uskominen tuntuu olevan monille lähes mahdotonta.

Kai sä nyt olet rasittunut, edes vähäsen. Sun kannattaa hiljentää tahtia ettet pala loppuun. Et sä tule pitkään jatkamaan tolla menolla. Olen kuullut näitä kommentteja niin paljon, että en kohta enää viitsi vastata kysymykseen ”mitä kuuluu”. Minun elämääni kun kuuluu päivätyöni lisäksi esseitä, tutkimusprojekteja, luovaa kirjoittamista, pieniä freelance-hommia, lukemista ja opettamista. Lisäksi ehdin vielä käydä kuntosalilla ja maalata. Ja roikkua netissä, nukkua päikkäreitä ja katsoa televisiosta roskaa. Miten ihmeessä minulla on aikaa kaikkeen tähän ja miksi en ole rasittunut?

Yksinkertainen vastaus on: minua huvittaa tehdä asioita. Minä en rentoudu työpäivän jälkeen lösähtämällä sohvalle passivoitumaan kahdeksantuntisen tv-maratonin ääreen. Se on kivaa, mutta vain joskus, ihan kuin kännien vetäminenkin. Olen aina tykännyt uppoutua omaan maailmaani, minkä tuloksena ilmoille pullahtaa erilaisia tekstejä ja ajatuksia milloin lehtijutun, milloin gradun muodossa. Osa ihmisistä harrastaa tuntikaupalla liikuntaa töiden jälkeen. Tämä tuntuu olevan paljon hyväksyttävämpi tapa käyttää vapaa-aikansa kuin aivonystyröiden hierominen. Ajattelusta muka uupuu, väsyy, tulee onnettomaksi ja lopuksi romahtaa.

Toinen salaisuuteni on se, että minua ei rasita reipas tekeminen vaan loputon jahkailu ja ihmettely. Elämäänsä saa mahdutettua aika paljon asioita, kun vain päättää hoitaa hommat suit sait sukkelaan ja luottaa siihen, että kokemuksista oppii. Kaikkea ei tarvitse ennakoida vuosikaupalla, vaan asioita pitää uskaltaa tehdä välillä nopealla aikataululla ja luottaa siihen, että kokemusten vahvistamat siivet kantavat.

Rakkaus ajatustyöhön ja tekeminen ihmettelyn sijaan ovat tuoneet elämääni paljon hyvää. Olen saanut jo opiskeluaikana paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita monet saavat vasta kokopäivätyöhön siirryttyään. Tämä tuntuu ärsyttävän ihmisiä. Tekemiseni tulkitaan pakonomaiseksi suorittamiseksi ja minut putkiaivoiseksi pikku perfektionistiksi, joka haluaa solmia elämänsä nopeasti nättiin pakettiin. Pitäisihän parikymppisen tajuta, että elämänsä vireimmät vuodet kannattaa käyttää mieluummin ryyppäämiseen, lusmuiluun, tekosyiden keksimiseen, hukassa olemiseen ja reality-sarjojen tuijotteluun.

Mielestäni hukassa olevan parikymppisen elämä ei muutu yhtään sen helpommaksi, jos hän arpoo ovien takana vuodesta toiseen sen sijaan, että tekisi asioita, ottaisi riskejä, ottaisi opikseen ja avaisi ovia. Paikallaan vatkaaminen saa olon helposti vain turhautuneemmaksi, masentuneemmaksi ja stressaanntuneemmaksi. Elämän ei tarvitse sujua nätissä putkessa ja harvoin se sujuukaan. Ihminen jää kuitenkin mahtavista kokemuksista paitsi, jos kaiken energiansa keskittää väsymisen pelkäämiseen.

Nykyään puhutaan paljon downshiftaammisesta. Työelämä ja ajattelu ovat out, maalle muuttaminen ja leipominen in. En kuitenkaan asettaisi näitä asioita vastakkain. Ihmisen kannattaisi enemmänkin vältellä suorittamista ja tavoitella motivoivaa ja mielekästä tekemistä. Monet ajautuvat liian helposti epätyydyttävään työhön, koska he ovat valinneet ensimmäisen vaihtoehdon eivätkä uskalla kokeilla mitään muuta. Ei ole ihme, että työ alkaa jurppia, jos koskaan ei ole pysähtynyt ajattelemaan, millaisesta tekemisestä saa potkua. En kuitenkaan pidä hyvänä vaihtoehtona sitä, että ihminen passivoituu ja erakoituu täysin. Hänellä ei ehkä ole liikaa tekemistä, vaan vääränlaista tekemistä, josta hän ei saa nautintoa.

Seuraavan kerran kun olet työpäivän jälkeen aivan piipussa ja masentunut, mieti, onko sohvalle lysähtäminen rentouttavin ja lataavin vaihtoehto. Mieliala piristyy kummasti, kun tekee jotakin, mistä pitää, oli se sitten neulomista, lukemista tai pienoismallien rakentelua. Ja jos työ jurppii ja uuvuttaa todella pahasti, mieti, onko työelämästä kokonaan pois jättäytyminen hyvä ratkaisu. Miksi et hankkisi sellaista työtä, joka on niin ihanaa, että työpäivän aikana ei tule paljon kelloa vilkuiltua.

OTA TÄSTÄ 600€ edestä bonuksia
Ota tästä 600€ edestä bonuksia